home check frame file logout arrow-circle-outline-left arrow-circle-outline-right arrow-left arrow-right chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up comment directory help-circle-outline login mail phone plus search user close facebook instagram twitter youtube linkedin2 check-colored frame-colored comment-colored directory-colored mail-colored user-colored plus-user-tag plus-user-tag-en

Vesivoimalla on suuri merkitys Suomen hiilineutraaliustavoitteessa – Ilman vesivoimaa omavaraisuus heikkenisi ja ilmastotavoite hidastuisi

01.02.2021

Suomessa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin, jotta hiilidioksidipäästöistä päästäisiin vuoteen 2035 mennessä. Jotta päästötavoitteisiin päästään, tarvitaan säätökykyistä sähköntuotantoa, kuten vesivoimaa.

Tiesitkö, että hallitus on asettanut Suomen tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035? Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen hiilidioksidipäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan täytyy olla vuonna 2035 tasan nolla.

Kyse on mittavasta muutoksesta. Ilmastotavoitteet vaikuttavat monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Yksi merkittävä muutoskohde on sähköntuotanto, jossa pyritään eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja siirrytään uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin.

Tällä hetkellä suurin osa uudesta sähköntuotannosta on tuulivoimaa, jonka tuotanto vaihtelee sään mukaan. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan sähköntuotantoa myös niille hetkille, kun sää ei ole tuulinen.

Sähköjärjestelmän keskeinen piirre on, että sähköä tuotetaan ja kulutetaan jokainen hetki saman verran, joten sähkönkulutuksen ja -tuotannon täytyy olla jatkuvasti tasapainossa. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, joten sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpidetään säätövoimalla.

Kun fossiilisten polttoaineiden määrää vähennetään ja pelkästään sähköä tuottavia lauhdelaitoksia on poistettu, myös säätökykyisen sähköntuotannon määrä pienenee. Suuri osa Suomen sähköntuotannosta on ydinvoimaa, joka on vaikeasti säädettävää.

Vesivoimalla on suuri merkitys sähköjärjestelmän tasapainottamisessa ja tätä kautta Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.

”Sähköjärjestelmää ja kantaverkkoa täytyy uudistaa merkittävästi ilmastohaasteeseen vastaamiseksi. Kun sähköjärjestelmää puhdistetaan, vesivoima on siinä tärkeänä tekijänä. Tulevaisuusvisioissamme sähkönkulutus ja -tuotanto nousee Suomessa, jolloin tarvitsemme tuulivoiman rinnalle säätökykyistä sähköntuotantoa”, Suomen sähkön kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä kertoo.

Vesivoima reagoi nopeasti taajuuden muutoksiin

Vesivoimalla katetaan tällä hetkellä noin viidesosa Suomen sähköntuotannosta. Vesivoiman parhaita puolia on, että se on uusiutuvaa, hajautettua, luotettavaa ja kotimaista sähköntuotantoa. Vesivoiman huoltovarmuus on huippuluokkaa, ja voimalaitosten toiminta-aika on pitkä.

Yksi vesivoiman tuottajista on suomalainen PVO-Vesivoima.

”Vesivoimalla on merkittävä rooli tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa. Sähköjärjestelmän tasapainoa mitataan taajuudella: yksi vesivoiman hyvistä ominaisuuksista on, että se pystyy reagoimaan todella nopeasti taajuuden muutokseen”, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli kertoo.

Jos esimerkiksi jossakin ydinvoimalaitoksessa tapahtuu häiriö, voidaan vesivoimaa käyttää helposti korvaavana tuotantomuotona.

”Vettä pystytään varastoimaan jopa vuositasolla. Vesivoimaa pystytään ohjaamaan taajuuden perusteella – oikein nopeassa säädössä vesivoima reagoi automaattisesti taajuuden muutokseen”, Pulli kertoo.

Mitä tapahtuisi, jos vesivoimaa ei olisi?

Vesivoiman tuotanto muokkaa vesiympäristöä, ja Pulli toteaa, että vesivoima ei ole ongelmatonta. Siksi vesivoimalaitoksille on asetettu erilaisia velvoitteita, muun muassa kalanistutuksia ja ylisiirtoja sekä rantojen suojausta. Niiden lisäksi vesiympäristöä kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Entä mitä tapahtuisi, jos vesivoima lopetettaisiin kokonaan?

”Lyhyellä aikavälillä se vaikuttaisi sähköntuotannon päästöihin, sillä vesivoima pitäisi korvata päästävällä, esimerkiksi kaasunpolttoon perustuvalla sähköllä, tai sähkön tuonnilla. Lisäksi sähkönhinta todennäköisesti nousisi”, Fingridin Mikko Heikkilä kertoo.

Vesivoima mahdollistaa myös säästä riippuvien tuotantomuotojen lisäämisen.

”Myös Suomen omavaraisuus heikkenisi, jos kotimainen vesivoima korvautuisi sähkön tuonnilla tai tuontipolttoaineisiin perustuvalla sähköntuotannolla. Lisäksi vesivoiman loppuminen hidastaisi myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista: puhdasta tuulivoimaa voitaisiin rakentaa vähemmän, koska rinnalla ei olisi tasapainottavaa sähköntuotantomuotoa.”

Vesivoima – Pohjolan Voima

Twitter @PVOVesivoima

Pohjolan Voima Oyj

Pohjolan Voima on monipuolinen ja osaava suomalainen energiatalo, joka on perustettu vuonna 1943. Osakkaamme ovat asiakkaitamme, joille tuotamme sähköä ja lämpöä omakustannushintaan vesivoimalla, lämpövoimalla ja ydinvoimalla. Tuotamme noin 20 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Siitä noin 95 prosenttia on hiilidioksidineutraalia vuonna 2020.

TUTUSTU YRITYKSEEN

Muut ilmoitukset

KAIKKI ILMOITUKSET
Tilaa Verkoston uutiskirje – saat ajantasaista tietoa suoraan postilaatikkoosi

Tiedon työntövoimaa, verkoston vipuvoimaa ja vaikuttamisen vetovoimaa. Helsingin seudun kauppakamarin jäsenenä saat tueksesi laajan ja vaikutusvaltaisen elinkeinoelämän verkoston, edunvalvonnan, ajassa kiinni olevat tietopalvelut sekä markkinoiden monipuolisimmat koulutukset. Menesty kanssamme!